23.6.2017

Ylpeänä esittelen

Jättiläisrhodolla on taas se parempi vuosi.

Ihan kaikki kukat eivät ole vielä avautuneet, mutta kokoa ja näköä on. Pensas on rapiat kolme metriä korkea ja leveyttä on varmaankin yli neljä metriä. Tälläinen näky kohtaa juhannusvieraita, voiko enempää toivoa.

Tässä kasvissa eivät hoitotoimenpiteet ole menneet hukkaan. Pensaasta kuuluu hurja pörinä kun pörriäiset nauttivat kukinnasta.
Ihanaa keskikesän juhlaa kaikille!

PS. Moni on tiedustellut, mistä niitä edellisen postauksen vihreitä nipsuja saa. Tokmannilta, tiesi Päivänpesän eläämää -blogin Katja kertoa. Kiitos vinkistä, Katja!

20.6.2017

Temppuja kasvimaalla

Tämä kesän alku, vaikkakin oli vähän takkuinen, on ollut yhdessä mielessä aivan mahtava. Tuhohyönteisiä ei ole näkynyt pientä joukkoa rapsikuoriaisia lukuunottamatta. Retiisit kypsyivät harson alla ilman vaikeuksia.

Tämä nopeakasvuinen lajike on French Breakfast. Nuorista retiiseistä voi syödä myös varsiosan. Tähän kirpakkaan herkkuun tulee ihan himo. Retiisissä on paljon C-vitamiinia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia, fosforia, sinkkiä ja B-ryhmän vitamiineja sekä flavonoideja.

Kaalit ja muut ristikukkaiset kasvatan Neudorfin hyönteisverkon alla. Kestävä verkko palvelee täällä nyt kolmatta kesää. Lehtikaalia paria lajia, kyssäkaalia ja  parsakaalia. Verkko on kätevä, sillä sen läpi voi taimet kastella, eikä se ole niin lämmin kuin harso, mutta toimii kuitenkin hallasuojanakin.

Kätevän harson- tai verkonpidikkeen saa metallihenkarista.

Leikkaan vain lankaleikkurilla siivekkeet irti ja pidike on valmis. Olen sitonut näihin punaiset nauhat, jotta ne eivät katoaisi niin helposti kasvimaalle.

Muoviset sähköasennusputket ovat edullisia ja helppoja kaaria kasvulavoihin, ne voi työntää multaan, pidikkeitä ei tarvita. Lavan ympärille harso on helppo asetella, kurottu harso kiepautetaan muutaman kerran ja harsonpidike työnnetään vinoon laatikon reunan alle.

Harsot ovat pysyneet hyvin paikoillaan kovassakin tuulessa. Nyt olen jo poistanut ne, mutta juhannukseksi on lupailtu jopa hallaa, joten harsoille voi tulla käyttöä piankin.

Jos äkillinen suojaustarve yllättää, eikä saatavilla ole kaaria, saa harsotuen vaikka lasipurkista kepinnokassa.

Muovisia sitomisrenkaita löysin viime kesänä läheiseltä kirpputorilta, ostin monta laatikkoa, eri kokoisia. En tiedä mikä näiden oikea tarkoitus on, liittyi kai putkitöihin. Ovat olleet uskomattoman käteviä valosarjojen kiinnittämisessä, aitojen rakentamisessa ja kaikenlaisessa ripustamisessa. Renkaat ovat vahvoja ja ne voi avata helposti.

Näitä nipsuttimia löysin talvella eräästä kaikentavarankaupasta. Näillä on hyvä ohjailla kiipeäviä kasveja, tässä opetetaan sokerihernettä. Nipsuttimet on tarkoitettu juuri kasvien kiinnittämiseen.

Harson paikallaan pysymistä voi varmistaa nipsauttamalla sen kiinni harsokaareen. pyykkipoika toimii yhtä hyvin.

Rimpulakasvihuoneessa, joka on osoittautunut paremmaksi kuin kuvittelin, alkaa jo valmistua tomaatteja.

Tomaatit olen kiinnittänyt tukeen kasvinkiinnitysrenkailla, jotka on myös helppo avata. Oikeastaan renkaat on tarkoitettu kiinnitettäväksi tukilankaan, mutta toimivat näinkin.

Punajuuri Detroit on jo harvennettu, mutta vielä puuttuu katteet.

Kasvimaalla on riittänyt puuhaa, eikä työ puutarhassa lopu ikinä. Onneksi on niin valoisaa, että yöstä voi ottaa lisäaikaa.
Pehtoorillakin jäi kylmän kevään ja alkukesän vuoksi töitä rästiin. Kiirettä pitää eikä sitä juuri näe kuin pikaisesti ruokakupilla ja välillä prinssi haluaa harjausta, sillä karvanvaihto on on pahimmillaan.
Toivotamme mukavaa juhannusviikkoa kaikille!

16.6.2017

Muotitietoinen

Eilisellä market-käynnillä sain pienen piristysruiskeen odottamattomalta taholta.
Puiston reunan penkillä istui joukkio nauttimassa juomia ihanassa kesäillassa.

Kun kuljin heidän taitseen, huikkasi yksi herra minulle:
– Hei, tyttö!
– No?
– Saanko sanoa sinulle yhden asian?
– No?
– Siis ihan totta.
– No?
– Olet muotitietonen.
Räjähdin nauruun moisen kohteliaisuuden edessä,
kiitin ja jatkoin matkaani.

Piristävä kohtaaminen puutarha-aherruksen lomassa. Lasten, imeväisten ja juopuneiden suusta kuulee totuuden, vai mitä :)

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Ulla!
Mukavaa viikonloppua kaikille, nautitaan auringosta.

14.6.2017

Märkää

Maa on saanut syväkastelun parin päivän jatkuvan sateen ansiosta. Viikonloppuna olin talkoissa naapurissa. Maalattiin talo, hoidettiin puutarhaa, muutettiin raparperipuskani hilloksi, saunottiin ja uitiin. Maanantaina kokkasin talkooväelle täällä, kun rantasaunan terassin laudat uusittiin. Eilen olin ystävän luona orjana siirtämässä tavaroita varastosta toiseen. Yhdessä tehden asiat hoituvat ja kaikki tulevat autetuiksi.

Illalla sade piti taukoa ja ehdin vähän kuljeskella kameran kanssa pihalla. Scopolia.

Kuin lasia

Libanoninlaukka



Kasvimaan telttakylässä kaikki hyvin.

Harson alla Halloween-kurpitsa kehittelee jo kukkanuppuja. Retiisit ovat syömistä vailla ja muukin sato näyttää lupaavalta.

Oliivipuu pääsi viimein ulos nauttimaan kesästä.

Rattoisia kesäpäiviä!

8.6.2017

Hyödytöntä?

Puutarhurointini ei ole pelkkää hyödyn tavoittelua, vaan täältä löytyy myös kaunistuskasveja.
Harjaneilikkakasvustossa piileskeli illalla komea horsmakiitäjä. Viimevuonna kohtasin sen kasvimaalla.

Samoja sävyjä löytyy toisestakin kukkapenkistä. Särkyneetsydämet ja tarhakalliokielot karkeloivat.

Tulppaanikombo

Lemmikkejä ja esikoita

Kesäpikkusydän

Laukka alkaa.

Kullerot ja ailakit

 Yksikseen

Gandalf Harmaa

Keskisormi?

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Autuasta oloa, Maiski!
Kukkaisia päiviä kaikille!



6.6.2017

Hätämajoitusta

Kylmistä säistä huolimatta on ollut pakko saada taimia jo uloskin. Vaikka päivälämpötilat ovat olleet kohtuulliset on taimet pitänyt suojata yökylmältä ja kovalta tuulelta. Harsot ja tuet ovat olleet tarpeen.

Auringonkukan taimi pärjää vanhan lyhdynlasin suojissa. Ei uskoisi, että tuostakin pikkuisesta kesän aikana varttuu komea ja tanakka kasvimaan kaunistus.

Yrtit pärjäävät ilman suojaakin, mutta taimet ja kylvökset on pitänyt peitellä. Telttojen keskellä olevassa laatikossa rehottaa itsekylväytynyt kamomilla ja etualan yrttipenkissä kasvaa mm. valkosipuliyrttiä.

Valkosipuliyrtillä eli kuvernöörinkukalla on sievä kukinta ja myös kukka on syötävä. Taimet ostin kylän kauppapuutarhalta.

Kreikkalainen vuoritee (Sideritis scardica) talvehti kasvimaalla. Jo muinaiset kreikkalaiset käyttivät kasvia lääkitsevänä juomana ja virkistävänä yrttiteenä. Jaoin kasvin ja istutin uudelleen.

Hätäsuojia löytyi myös palautuspullokassista.

Koska en tänäkään keväänä saanut aikaiseksi rakentaa tomaattihuonetta, ostin Clasulta muovisen, halvan kasvihuoneen hoitamaan asiaa. Melkoinen rimpula täynnä suunnitteluvirheitä ja ajattelin, että joudun myrskyn jälkeen etsimään sitä pellolta tai järveltä, mutta hyvin se kesti tuulet ja suojasi tomaatteja. Ruuvasin rungon kiinni lavakaulukseen.

Viileässä tomaatit ovat kasvaneet vankoiksi ja kukkivat jo. Osa tomaateista kasvaa lasikuistilla ruukuissa.

Talvivalkosipulit venyvät koleudesta huolimatta. Niille on hyvä antaa piakkoin lisälannoitusta jos mielii saada komeita sipuleita.

Kylvökset kasvavat kylmässä hitaasti. Pinaatti kuitenkin nousee, samoin salaatit, punajuuri, porkkana, mangoldi, retiisi ja muutama muu tuleva herkku. Tosin melkein suurennuslasilla saa taimia tarkkailla toistaiseksi. Nyt on satanut mukavasti ja luvattu lämpöäkin, joten kasvu pyrähtää käyntiin nopeasti. Pavut ja herneetkin ovat jo itäneet harson alla. Paljon on vielä taimia istuttamatta, mutta eiköhän kaikki pääse multiin viikon loppuun mennessä.
Lämpöisiä puutarhapäiviä kaikille!

3.6.2017

Lentävät oravat

Vieraani huomautti perjantaina, että lämpötila oli sama kuin hänen uutena vuotena käydessään. Rakeita, rakeita, rakeita ja vaihteeksi räntään. Taimet jurottavat ja osa on vielä sisätiloissa.
Parina aamuna olen herännyt outoon meteliin, mutta ajattelin sen johtuvan voimakkaasta tuulesta. Semminkin kun pehtoori nukkui vieressäni eikä reagoinut ääniin.
Olin makuuhuoneessa vaihtamassa vaatteita kun näin ikkunan editse vilahtavan jotakin punaista. Kun kurkkasin mitä katolta putosi, näin pehtoorin jo tutkivan jotakin heinikossa ja ryntäsin ulos.

Kivijalan vieressä oli oravanpoikanen. Se vilisti pakoon maakellariin, jonka ovi oli tuuletuksen vuoksi auki. Nappasin kurresta kuvan ja häädin sen pois sopimattomasta paikasta. Se kipitti nurmikon yli kuusikkoon. Seuraavana aamuna heräsin taas outoihin ääniin ja lähdimme Neron kanssa ulos katsomaan. Portailla istui emo-orava. Nero katseli sitä metrin päästä ja oli, ettei voi vähempää kiinnostaa. Emo vilisti tiehensä, enkä nähnyt lapsukaisia vaikka tähyilin katolle monesta suunnasta.

Sama meno jatkui seuraavana aamuna. Lähdin ulos tutkimaan tilannetta. Kun pääsin talon kulmalle putosi räystäältä taas oravanpoikanen (onkohan näissä liito-oravaa). Poikaset eivät osaa emon lailla kiivetä seinää pitkin vaikka ne ovatkin jo aika isoja ja hyvin vikkeliä pakenemaan. Huomasin emon kiipeävän räystäslaudassa ja häivyin paikalta. Olin varhain keväällä nähnyt joitakin kertoja oravan lähestyvän taloa suuri tollo pesänrakennustarpeita suussaan ja arvelin sen rakentavan pesää jonnekin lähistölle. Koskaan en kuitenkaan saanut selville minne se meni. Toivottavasti koko pesue muuttaa pian muualle. En halua asua samassa talossa oravan kanssa. Ne eivät kuulemma ole mukavia vuokralaisia.

Voi kuitenkin käydä niin, että eläimet ryhtyvät vallankumoukseen, valtaavat talon ja häätävät minut. Monen ikkunan ylälaudan päällä on linnunpesä ja koko ympäristä vaikuttaa hyvin asutulta. Kuvassa rastaan rakennelma raidassa. Näköala suoraan marjapensaistoon.
Mukavaa viikonloppua kaikille!