29.5.2015

Kohta palmut huojuvat pihalla

Oliivipuu saattaa saada kohta seuraa.

Tyhjensin pikakompostorin ja ihmettelin mitä kumman juurakoita oli mullan seassa. Näitä oli paljon, taatelinsiemenet olivat itäneet. Palmut ovat jo pitkällä kun ovat kehittäneet tuollaisen juurenkin. Otin kolme talteen ja laitoin ruukkuun, kohta voin istuttaa palmuja kasvimaan reunaan ja poimia taatelit omasta puutarhasta. Täytyy tosin hetki odotella ilmaston lämpenemistä, mutta eivät palmut ole kovin nopeakasvuisia. Viime vuonna komposti tuotti tomaattia, siitä kerroin täällä.

Meillä on selvästi hedelmällinen ilmasto, sillä kaupasta tuomani kaalinkeräkin alkoi kukkia. Helmikuussa kirjoitin oudosta tomaatista. Laitoin silloin koko lohkon multaan kuten yllytitte. Purkkiin kehittyi toistakymmentä tomaatintainta, joista valitsin yhden esikasvatukseen (ja muutaman panin purkkiin reserviin), odotellaan satoa. Laitoin taas kompostimultaa uusien viljelylaatikoiden pohjalle, mitähän jännää vielä nousee maasta?

Vielä pari sanaa Bloggerista. Joillakin on ollut ongelmia kun uusi postaus ei ilmesty lukulistoille, minullekin kävi noin.
En löytänyt ongelmaan ratkaisua, mutta sattumalta ajattelin kokeilla ilmestyykö postaus jos julkaisen sen ajastuksella, vaikka 10 minuutin kuluttua. Ja jep, se toimi. Joku jo ehti kysellä miten se tehdään, joten tähän pieni ohje:

Tekstinkirjoitussivun oikealla puolella on Viestiasetukset-valikko, siinä on kohta 'Aikataulu'. Sen kun klikkaa auki ja valitsee kohdan 'Määritä päivämäärä ja aika' saa näkyviin kalenterin ja kellonajat. Valitse sopivat ja julkaise.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

27.5.2015

Anteeksi ennakkoluuloisuuteni

Lämpö sai vauhtia tulppaaneihin ja ne parveilevat upeina kukkapenkeissä.

Yhtään keltaista tulppaania en istuttanut ja kun nuput alkoivat näyttää enimmäkseen keltaisilta katselin niitä hämmentyneenä ja suu mutrussa. Ei minulla ole mitään keltaista vastaan, mutta olin ajatellut toisenlaista värimaailmaa. Sipulipussin kyljessä keltaiset olivat vaaleanpunaisen, keltaisen, oranssin kirjavia.


Jouduin pyytämään tulppaaneilta anteeksi ennakkoluuloisuuttani, sillä nämä ovat ihanista ihanimpia. Kukat ovat kuin suuria pioneja, halkaisija lähes 15 cm. Pussin kyljessä lukee Spring Fragrance, mutta se ei taida olla lajinimi. Netistä katsoin, että nämä taitavat olla Sun Lover -tulppaaneja. Haluaisin näitä puutarhan täyteen keväisin.

Varsi on tarpeeksi tanakka kannattelemaan jättimäistä kukkaa. Kunhan tummat tulppaanit yhtyvät tähän kuoroon, soi varsin riemukas ja kevätlaulu.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, Kati ja Zelda!




25.5.2015

Helluntairetki

Nero sai sunnuntaina punkkiliuoksen. Maaliskuisen ensimmäisen tapauksen jälkeen on kissasta irroitettu jo kaksi punkkia, joten nyt oli korkea aika suojautua. Tapahtuman kunniaksi lähdimme rantaretkelle.

Polkumme oli kasvanut täyteen kieloja, ei tiennyt minne jalkansa asettaa.
Joukkomme pelästytti peuran iltanokosiltaan ja se ryntäsi pakoon.

Löysimme korvasieniä, mutta emme poimineet niitä.

Kaulushaikaran kumeat puhallukset olivat outoa kuultavaa.

Nero ilahtui kun hänen petäjänsä on vielä pystyssä ja halasi puuta kiihkeästi.

Ihana puu!

Mukavaa viikkoa kaikille!

23.5.2015

Illanviettoa

Vasta illalla, auringon jo laskiessa, ehdin tarttua kameraan. Blogitapaamisessa lahjaksi saatu ruusuherukka aivan hehkui viimeisessä valossa.

Sailan tapaamisessa antamasta vinkistä pikku pensas löysi paikkansa tarhavarjohiipan vierestä. Ne kukkivat samoihin aikoihin.

Hentoinen varjohiippa on hurmaava.

Nukkumaan käydessään Toronto tulppaanit näyttävät leimuavilta liekeiltä. Näiden piti olla hyvin matalia, vain 25 cm korkeita, mutta venähtivät kuitenkin ainakin 35 senttisiksi.

Pienet orvokit ovat kukkineet pääsiäisestä lähtien.

Peppermint Stickit nousevat lemmikkien seasta. Ne kukkivat nyt toista kevättään ja muuttuvat avauduttuaan kokonaan valkoisiksi.

Persian kaunotar alkaa avautua. Korkeutta se ei ole saavuttanut kuin rapiat puoli metriä.

Aurinko laski ja kaunis sirppi ripustettiin koivun oksaan.
Mukavaa viikonloppua kaikille!

21.5.2015

Autuasta

Kuvat ovat meidän kylän puutarhalta
Sain haasteen Lady of the mess -blogista jo jokin aika sitten, kiitos paljon.

1. Mistä blogisi nimi tulee?
Vallitsevasta olotilasta.

2. Kaikista kirjoittamistasi postauksistasi,
mikä on lempparisi?

Ei noista 879 osaa valita, mutta tietysti ensimmäinen on aina tärkeä.

3. Mitä bloggaaminen sinulle merkitsee?
Tärkeää vuorovaikutusta ja kuvallisia muistiinpanoja.

4. Kallein aarteesi?
Onnellisuus

5. Mikä on mieleisin huonekalu kodissasi?
Sängyn lisäksi käytän eniten rautasängystä rustaamaani sohvaa, joten sanotaan vaikka se.

6. Millä päiväsi alkaa?
Päiväni alkaa kahvikupillisella ja meditaatiolla.

7. Teetkö unelmatyötäsi?
Olen erittäin tyytyväinen ammattiini ja nautin työstäni, kyllä tämä taitaa olla unelmatyöni.

8. Mikä on voimanlähteesi?
Puutarhanhoito kaikkine lonkeroineen.

9. Kuvaile yhdellä sanalla parasta ystävääsi?
Luotettava

10. Mikä on tärkeintä, mitä olet oppinut vanhemmiltasi?
Kaikesta nauttii enemmän kun sen jakaa jonkun kanssa.

11. Mitä toivot tulevalta kesältä?
Lämpimiä, kiireettömiä päiviä ja kohtaamisia puutarhassa.

En jaa haastetta edelleen, dead linea pukkaa ja aika on kortilla.

Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, Jezzieh ja Neitiräsymatto!

18.5.2015

Hei, me kylvetään!

Multakylpy tekee hyvää turkille.

Tämä juuristo kaipaa hoitoa. Tähän laitan kissankäpälää.

Kyllä puutarhanhoito on ihanaa!

Paitsi viljelystä Nero osaa ilmaista mielipiteensä myös vierailijoista. Eilen kävi ystävä kylässä, Nero kiehnäsi hänen jaloissaan ja kehräsi äänekkäästi kun kiertelimme puutarhassa. Ei ihme olihan kyseessä vanha tuttu naisystävä.
Mutta edellispäivänä vierailulla kävi vanha tuttu mieshenkilö. Istuimme keittiössä kahvittelemassa. Nero oli tulossa sisään, se raotti luukkuaan ja kuunteli hetken. Miehen äänen kuultuaan se läimäytti luukun kiinni ja palasi ulos. Tälle kyseiselle miehelle Nero on ilmeisesti pysyvästi loukkaantunut, mies toi kerran sisälle ylivilkkaan koiranpennun ja sitä ei anneta anteeksi.

Kauniisti pakattu tuliaisviini. Eilen nautimme pitsaa ja kauden ensimmäisen raparperipiirakan.

Mukavaa viikkoa kaikille!

15.5.2015

Kuka on juonut pikaristani?

Aamukierroksellani kävin ihailemassa juuri auenneita kirjopikarililjoja. Liljakukko jäi kiinni itse teosta, se oli tarttunut väärään pikariin ja nautti viimeisen kulauksensa.



Monta pikarillista ja taustalla valkovuokkojen kuohut.

Fritillaria Acmopetala

Persian kaunotar, Fritillaria Persica, jatkaa jännitysnäytelmää. Jos ei vahinkoa tapahdu niin saamme todennäköisesti nähdä kukintaa.


Kevätkaihonkukat hehkuvat iltahämärissä.

Palloesikoita

Ja kaikenkirjavia esikoita.

Kasvimaan laajennus on edistynyt vähitellen. Tein pari isompaa viljelylaatikkoa. Lavakaulukset ovat kivoja ja käteviä, mutta joskus haluaa viljellä vähän runsaammalla käsialalla. Nyt nuo on jo asennettu paikoilleen ja väliin laitoin lavakauluslaatikoita. Mustien muovisuikaleiden aidan aukossa on tarkoitus karkottaa peuroja, vaikkei kasvimaalla vielä mitään houkutuksia olekaan. Parempi, että oppivat pysymään poissa kunnes saan kaiken viljelyvalmiiksi ja suljen aidan.

Hauska yllätys löytyi postilaatikosta. Satuin olemaan Mantelilaakson sadas lukija ja Susanna muisti minua suloisella paketilla. Lämmin kiitos!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

13.5.2015

Puutarhurit sateessa

Komeat keisarinpikarililjat kukkivat naisenkorkuisina Marketanpuistossa, jonne puutarhabloggaajia kokoontui Kotipuutarhalehden kutsumina. Olen pohtinut miksi minun keisarinpikarililjani eivät kuki ja sainkin heti puutarhaetsivä Tanja Niemiseltä vinkin, että niitä pitää lannoittaa reilusti.
Tämä kasvusto kyllä lemusi niin voimakkaasti, etten suosittele pieneen pihaan. Ei ihme, että myyrätkin inhoavat.

Myös magnoliat kukkivat.

Kukkiva puu ja Kati turkoosissa takissaan oli herkullinen väriyhdistelmä.

Jouluruusukasvustot saivat sydämeni läpättämään.

Illan aikana oli paljon ohjelmaa, mm. Ruduksen ja Kekkilän edustajat antoivat vinkkejä ja kertoivat uutuuksista.
Tanja Nieminen antoi oikeaoppisen puunistutusnäytöksen. Opin mm., että puun aivot ovat juurten ja rungon yhtymäkohdassa, ne on jätettävä maan pinnalle.


Puutarha Tahvoset antoivat vinkkejä kasveihin ja kasvivalintoihin sekä kaikille osallistujille suloisesti kukkivat ruusuherukat.

Oli kiva ilta eikä sadekaan haitannut. Blogikavereita on aina mukava tavata, taas muutama tuttu blogi sai kasvot.
Marketanpuistossa liikkui toinenkin ryhmä, lehtokotilot olivat treffeillä ja nauttivat sateisesta säästä.
Yksi lähti salamatkustajana mukaani ruusuherukan pussissa. Onneksi vein kasvin autosta suoraan kuistille ja pari tuntia kotiintulon jälkeen tajusin, että paketti on tarkastettava. Toivottavasti kukaan muu ei saanut kutsumattomia vieraita.

10.5.2015

Sokka irti

Nimittäin artisokka.
"Katsoen maa-arttisokan mainioon kestävyyteen, vaatimattomuuteen maan ja kasvupaikan suhteen sekä viljelemisen helppouteen olisi sille suotava sijansa jokaisessa maamme puutarhassa, ja sitäkin suuremmalla syyllä, kun arttisokan mukuloita tuodaan maahamme suuret määrät ulkomailta."
Löysin kierrätyskeskuksesta vuonna 1919 painetun kirjan M. Hyvönen: Kotipuutarhuri, ote on sen sivulta.  Kirjassa on 260 sivua, yksi sivu on uhrattu luvulle Kaunistekasvien viljeleminen. Ihan kuin meillä; ensin hyöty, sitten huvi.
Kaivoin ylös maa-artisokat ja niitähän löytyi. Ne odottavat nyt uudelleenistutusta kellarissa. Suurimman osan saaliista jätin syksyllä maahan, siellä ne säilyvät parhaiten. Viime keväänä siirsin artisokat uuteen kohtaan, niiden kasvupaikkaa pitäisi vaihtaa noin kolmen vuoden välein. Onnistuin kätkemään artisokat niin hyvin myyriltä, ettei yhtään ollut syöty. Yleensä niistä katoaa talven aikana ainakin neljännes. Tuosta kuormasta istuttaisi jo koko pellon, sillä artisokan voi pilkkoa istuttaessa, jokaisesta silmusta lähtee uusi kasvi. Tänä keväänä laitan niitä puolet pienemmälle alueelle, osaan artisokkamaata kylvin jo härkäpapua.


Lummetulppaanin myötä, aurinkoista äitienpäivää kaikille!